lauantai 9. maaliskuuta 2013

Saksalainen järjenhaiven

Ei ehkä paljon helpompaa hoitokoiraa voi ollakaan. Kun tullaan sisälle, tää lainalapsi on alle puolessa minuutissa levinnyt keskelle olkkarin lattiaa. Siinä se makoilee rauhassa vaikka ympärillä häärii kaksi ihmistä ja kaksi koiraa. Ulos lähtiessä se herää horroksestaan salamannopeasti ja venytellen valuu eteiseen heiluttelemaan häntää, että noni mennään jo!

Ulkona kolmikko hiihtää kylki kyljessä ja välttääksemme saksalaisen tylsistymistä ollaan yritetty pitää reipasta tahtia yllä. Ja jos mä oon joskus kuvitellu Bean ravaavan kovaa, niin morjens. Mä juoksen tukka putkella minkä kintuistani pääsen ja tää iso hörökorva vasta vähän hölkkäilee.

Kaikista ennakko-odotuksista poiketen se onkin Birre, joka on luonut paremman suhteen tähän vierailevaan tähtöseen. Bean ylitsevuotava innokkuus saa myös L:n nostamaan innostusta ja leikki yrittää yltyä sen verran riehakkaaksi, että Bea ei oikein osaa käsitellä sitä ja rupeaa väistelemään. Tässä saksalainen järjenhaiven näkee sopivan raon heikon lenkin kiusaamiselle ja yrittää lähteä jahtaamaan väistelevää mustaa koiraa. Ei se pahalla, se vaan vähän lipsahtaa semmoseksi. Se tosin plussana, että hieman korotetulla äänellä arvon saksalainen kyllä luopuu typeristä aikeistaan ja lähtee keksimään muuta tekemistä.

Birre sen sijaan on melko tasainen koko ajan eikä se väistele. Tämä pohjimmiltaan kuitenkin ihan kiva isopaimen ei edes yritä Birren kiusaamista, vaan se lähinnä uteliaasti seuraa porokoiraa. Birrellä on hyvin vahva se näkymätön raja oman tilansa suhteen, eikä L edes yritä puskea sen iholle. Birren välinpitämättömyys ja etäisyys on lähinnä hyvin mielenkiintoista ja sitä on kiva seurata kohteliaan etäisyyden päästä eikä edes juoksuspurttien yhteydessä tee mieli ryhtyä yrittämään painia porokoiran kanssa. Birrellä on homma hanskassa.

Nyt on edessä vapaa viikonloppu kolmen hörökorvan kanssa ja ilmeisesti aika kaunista säätäkin on luvattu. Jos vaikka päästäisiin jäälle ja jaksaisin kamerankin roudata mukaan. Nautitaan auringosta ja hauskasta viikonloppuvieraasta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti