perjantai 19. huhtikuuta 2013

Pälätystäkin välillä

Kuvaputki saa nyt ikävän katkoksen ja yritän vähän selvittää itsellenikin, että mitä viimesen kahden viikon aikana oikein onkaan tapahtunu.

Onko kolme koiraa enemmän kuin kaksi? On. Ainakin kun yksi niistä on pieni pentu ja mieletön hurjapää. Jääkö aikuiset vähemmälle huomiolle ja aktivoinnille pennun takia? Jää. Valitettavasti. Vuorokaudesta loppuu tunnit kesken viihdyttää kaikkia niiden oikeiden tarpeiden mukaan. Pennun kanssa pitää käydä yksin ja myös vähän yhdessäkin ulkoilemassa ja pennun lenkkien pituus on aikuisille pelkkä nopea pissatus ulkona. Onneksi tämä on vain väliaikaista.

Mitä aikuisten kanssa sitten on tehty? Birren kanssa tosi vähän. Sillä on taas toinen takatassu tulehtunut ikävästi märkien kelien alettua ja kovat alustat saa sen arkomaan, asfaltilla olevasta hiekoitushiekasta puhumattakaan. Sen sijaan on sitten kotona vähän opeteltu temppuja. Birren kanssa on nyt työn alla jalkojen välissä pujottelu kävellessä. Se osaa pujotella kahdeksikkoa kun seisoo paikallaan, mutta nyt alettiin työstämään sitä myös liikkeessä. Kyllä se sieltä pikkuhiljaa tulee.

Bealla sen sijaan oli iso vekki anturassa, jota se sitten arkoi. Vois melkeen kuvitella, että aika ältsin hyvää huolta pidän näistä koirista, kun koko ajan onnutaan jotain jalkaa ja millon on tulehdusta ja millon anturaa auki. Kyllä niistä oikeesti yritetään huolehtia... Joten fyysinen puoli on Beallakin ollut kevyttä. Nyt antura näyttäis olevan hyvin ummessa ja mikäli viikonloppuna on nätti keli niin mennään ehkä mätsäriin taas. Mutta muuten ollaan temppuiltu ja tokoiltu sisätiloissa.

Vesisade on tuonut tässä parin päivän aikana kevään ja kesän isolla harppauksella lähemmäksi. Nyt voi alkaa odottamaan sitä, kun hiekat lakaistaan asfaltilta pois! Ja muuallakin on tiet sulaneet joten kun saadaan Bean antura täysin kuntoon niin päästään taas pyöräilemäänkin, hurraa! Tosin multa loppuu kohta tekosyyt juoksulenkeille kesken. Tähän asti ei voinut kun oli tota lunta ja jäätä, entäs nyt...

No sitten Kauko. Miten se on muka ollu vasta kaks viikkoa talossa? Musta tuntuu että oon kuunnellu sen raivoamista aina, ihan aina. Kauko on käynyt eläintarvikeliikkeissä, tavannut ihmisiä (myös lapsia), nähnyt autoja (kaikenkokoisia läheltä ja kaukaa), toisia koiria (myös pääsemättä niiden luokse), matkustanut autossa (kartturin jalkatilassa), jäänyt autoon yksin kauppareissun ajaksi (ensimmäisellä kerralla löytyi nukkumasta etupenkiltä, toisella kerralla nukkui omalla paikallaan jalkatilassa), opetellut istumista ja katsekontaktia.

Aikuiset leikittävät Kaukoa ahkerasti, Bea varsinkin. Kauko ei mene rikki henkisesti (eikä fyysisesti..) vaikka Bea sitä välillä runnookin aika kovalla kädellä. Jos vähän tulee osumaa tai muksahtelee kuperkeikkoja, niin pentu vaan ravistelee pään selväksi, nostaa hännän ylös ja lähtee uuteen hyökkäykseen. Birre on enemmän ottanu asiakseen opettaa rajoja ja tapoja. Se esimerkiksi luun saatuaan ei yleensä edes halua syödä sitä luuta, mutta kun on pentu mitä komentaa, niin ihan siitä komentamisen riemusta luu on mukamas maailman paras juttu.

Tänään käytiin taas koirien omassa kaupassa. Ostin Kaukolle ensimmäiset omat valjaat, jotka oli tosi kivat koska niissä kaikki remmit on säädettävissä ja nyt ne on ihan minimisäädöillä, eli niistä on valjaat sitten pitkäks aikaa. Vaikka oli ne kyllä aika kalliitkin. 1,27€, kai mun talous just sen verran venyi. ;)

Ihmiset kävi moikkailemassa ja rapsuttelemassa iloisesti syliin sukeltavaa pentua, mutta parhaiten jäi mieleen nainen, jonka sanoi Kaukoa hirveäksi. Pitäis kuulemma aika tiukasti kouluttaa, kun puree noin paljon. Emmä tienny pitäiskö mun nauraa vai mitä tehdä, mutta A. se on 9-viikkonen, joten joo se puree ihan perkeleesti ja B. varmaan sä tuut siihen sanomaan mun pentua hirveäksi :D

Hauskaahan on se, että jos ihminen nyppii kättä pois ja yrittää estää sitä puremasta, niin Kauko yrittää purra kahta kauheemmin. Jos tyynesti ottaa ihon lävistävät neulat vastaan ja ohjaa huomiota muualle (namia, lelua, mitä vaan) eikä nypi käsiä pois, siitä tulee aika tylsä juttu ja pureminen vähän niinkuin unohtuu. Mutta täytynee alkaa noin kauheeta pentua koulimaan rajummin, kun on niin hirveä. ;) Pieni vinkki, jos et pidä käsiesi pureskelusta, kannattaa vältellä suurta osaa pennuista. Aika moni on näitä huonosti koulutettuja ja sit ne puree.

Kauko jaksaa edelleen protestoida portin takana olemista. Aamuisin se saa kaikista parhaat raivarit, kun on koko yö hyvin ladattu akkuja. Muuten se on lähinnä sellasta suoraan sanottuna vittuuntunutta vänisemistä, että kun muttakun mä en haluuuu enkä taho ja mut pitää päästää täältä pois NNNYYYYTT!! Mutta mun hermot ei murru. Saa huutaa ja raivota just niin paljon kun tykkää, sillä ei saavuta yhtään mitään. :)

Kauko on mun koirista ensimmäinen jonka opetin rauhottumaan, kun ottaa syliin selälleen. Sama idea kuin porttijutussa: huutamalla ja riehumalla ei saavuta mitään. Sylistä pääsee, kun on nätisti. Tämän kautta Kauko on kolmesta mun pennusta aivan armotta helpoin jolta leikata kynnet. Se vaan olla lötköttää selällään ja voin napsutella kynnet tosta noin vaan. Ei namitteluja ja höpöttelyjä, pelkkä sylissä olemisen opettelu ja nips naps kynnet hoituu siinä samalla. Syli toimii myös rauhoittavana "jäähypenkkinä" jos moottori käy rajotinta vasten ja meininki on ihan överiä.

Arvostan mun viisaita aikuisia koiria enemmän kuin ehkä koskaan ennen. Odotan innolla arjen asettumista ja erityisesti kesän tuloa, että kelit sallii istuskella ulkona tuntikausia. Puistoissa, pelloilla, keskustoissa, kauppakeskusten edustoilla, juna-asemilla ja missä nyt ikinä. Se on kesässä parasta ja pennun kanssa parasta. <3

Meijän hienot valjaat :)

2 kommenttia:

  1. Hieno blogi sulla, käyn aina välillä kurkkimassa koirien kuulumisia ja ihailemassa kuvia:) Nyt kiinnostaa, mistä löysit noin hyvännäköiset valjaat? Etsin itsekin pennulle sopivia multisäädöillä varustettuja valjaita. Oon kiertänyt kaupat läpi ja saanut tarpeekseni yksipuolisesta Hurtta-valikoimasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisin ostaa noi aikanaan Mustin ja Mirrin Outletista. :)

      Poista