keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

FIN AEV Wauhtiwelhon Birre

Kyllä. Birre on nyt virallisesti Suomen ArkiElämänValio. 


Pidin lupaukseni, että koska junioriosasto sai treenata eilen ja Puksutin jäi kotiin, mentiin tänään ihan kahdestaan sen kanssa lenkille. Ei sillä, että noiden nuorempien tai vaikka koko lauman kanssa samaan aikaan olis jotenkin ylitsepääsemättömän hankalaa, mutta sitä ei voi sanoin kuvailla miltä tuntuu ulkoilla pelkän Birren kanssa!

Sen kun vaan kävelet. Ihan sama mitä tulee vastaan tai menee ohi, sen ku vaan hyräilet mielessäs lempparibiisiä ja kävelet. Se koira hölköttelee rennosti siinä vieressä, ihan koko ajan. Siinä se on. Hihnankäyttö tuntuu aivan totaalisen tarpeettomalta. Aidan takana koira räyhää räkä roiskuen, mutta Tutsilla ei ilmekään värähdä, ei ainuttakaan sivuaskelta, ei mitään mielenkiintoa toista koiraa kohtaan.

Se on niin huoletonta, vaivatonta, stressitöntä. Sitä vaan on ja kävelee. Ihanaa vaihtelua! Sillä helppoudella ei ole mitään rajaa. Ei tosta koirasta koskaan tuu sosiaalista kaikkien kaveria, näyttelytähteä, tokomenestyjää tai agilityn kisatykkiä. Mutta ArkiElämänValiona se on lyömätön. Aivan voittamaton. <3 Mamman rakas Puksutin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti