sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Eilisen treeneistä vielä ja kuralenkki

Eilisestä unohdin vielä sen mainita, että Bea oli tuhma. Se oli villi ja tuhma ja kaikkea muuta kuin masentunut. Namialustan ollessa palkkana puita kiertäessä se karkaili nameille jatkuvasti. Sen häntä huiski niin, että koko koira vatkasi holtittomasti ja taas se karkasi. Se hyppi ja riehu ja kävi taas hakemassa namit. Ja vasta sitten kiersi puut. Ja missä ne namit on? Se oli taas pitkästä aikaa Bea.

Kun se viidettäkymmenettä kertaa karkasi, totesin vaan, että no voihan perkele. Ja häntä vaan vispasi ilosesti. Ei masiksesta tietoakaan. Onpas kivaa kun pieni ilopilleri on taas saatu takaisin. Nyt kun se vielä alkais uudelleen mättämään Kaukoa turpaan, eikä vaan väistelis sen VÄY VÄY VÄYn tieltä ja luovuttais sille kaikkia lelujaan. Ehkä se tästä. Täytyy mennä takapiruksi yllyttämään sitä...

Tänä aamuna on satanu vettä, paljon vettä. Meijän talon edessä menevä alle 15cm syvä puro tulvii varmaan metrin korkeudelle ja joka paikka on märkä. Meinasin sortua vanhaan laiskuuteeni ja olla menemättä kunnon lenkille, kun sitten on niitä kurasia koiria ja pitää kuivata ja kaikki paikat on märkänä ja byhyy.

Sen sijaan kunnostauduin enkä alkanut motkottamaan, vaikka lauman kaksi nuorinta kävivät läiskimässä tulvivassa ojassa. Ja lätäkköinen hiekkakenttä suorastaan huusi meitä luokseen! Hiekkaa ja rapaa lensi kaaressa metrien korkeuteen, kun vapautin kolme hörökorvaa kentälle. Se oli sitä riemua se. Juostiin lätäköiden läpi, kaatuiltiin, painittiin ja räyhättiin.

Märän nurmialueen läpi käveltiin takaisin kotiin ja sinne jäi suurin osa hiekasta ja kurasta. Kotona vaan isolla pyyhkeellä kaikki kolme läpi ja siinäpä se. Selvisin hengissä ja koirilla oli kivaa.  :)

Samainen kenttä kauan aikaa sitten. Bea on tässä 7kk :)

1 kommentti:

  1. Sulle olisi haaste blogissani :)

    http://heelervili.blogspot.fi/2013/09/meidan-kesa-2013.html

    VastaaPoista