maanantai 21. lokakuuta 2013

Sunnuntai koiramaisuudet

Johan oli eilen vilskettä ja vipinää. Matkustettiin koko jengin voimi eilen Novan luokse. Ensimmäinen määränpää oli viedä Kauko 8kk ja Totti 11vko(ko?) leikkimään. Siis tosi iso Kaako ja ihan semmonen pikkuinen HottenTotti. Mua pelotti, mutten sanonu sitä ääneen. Oikeesti mun teki mieli sanoa Novalle, että toivottavasti oot jo nauttinu tosta pennustas tarpeeks, koska kohta se on enää märkä läntti...

No mutta, mähän alan olemaan jo aika tunnettu tästä omien koirieni aliarvioinnista! Mä olin suuresti yllättyny, kuinka nätisti Kauko olikaan. Pieni mustavalkoinen hirviö olikin varsin pätevä leikkikaveri, jonka kanssa painittiin ja juostiin (tai Kauko juos ja jäi ihmettelemään, et mihin se jäi?!) ja vertailtiin hampaita. Kauko makoili selällään ja antoi pennun möyriä päällään ja vastapainona pyöritteli sitä kuperkeikkoja pellossa.



Kattokaa nyt kun nää porokoirat on niin aggressiivisia. :(

Mutta Kaukon aivot joutu tekemään töitä. Sen näki siitä. Välillä se otti yksinään ihan holtittomia juoksuhepuleita ja sen melkein näki, miten höyry tuprusi ulos sen päästä. Mutta silti, olin positiivisesti yllättynyt. Pentukin selvisi hengissä, vaikka kuvista sitä onkin ehkä vaikea uskoa. ;)



Lastenkutsujen jälkeen oli vuoro ottaa Tito mukaan ja mennä pellolle. Todistajia oli kerrankin paikalla, kun myös Rouva Porokoira tälleen kerran vuoteen intoutu juoksemaan, ihan oikeesti juoksemaan! Vihdoinkin joku muukin näki sen, ettei se ole oikeesti vaan pelkkää huhupuhetta. ;D

Kauko rupes olemaan jo tosi tosi väsynyt ja kun paikalle saapui pieni belgilapsi Virka, ei Kaako jaksanut olla enää niin kovin hyväkäytöksinen. Olin vaatimassa siltä ihan liikoja. Se on kuitenkin vasta kahdeksankuinen pieni mies, siltä ei voi eikä saa olettaa täysin samoja asioita, kuin aikuisilta. Oltiin oltu jo monta tuntia ulkona ja aivojakin oli pitänyt käyttää. Pidin Kaukoa sylissä rauhottumassa, koska se ei enää kyenny kuuntelemaan tai tekemään mitään muutakaan fiksua, se oli aivan valmis nukkumaan.

Kotona se sitten sammuikin kuin saunalyhty ja illasta aamuun nukku ihan sikeetä unta. Mutta kyllä meillä oli niin valtavan mukavaa. <3





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti