perjantai 29. marraskuuta 2013

Kuvissa ja muistoissa

Aika tarkalleen kuusi vuotta sitten lähti rakas heppaystävä vihreimmille laitumille. Olin mukana aina ihan loppuun asti, kunnes katse lasittui ja meni jonnekin kauas pois, kun suurin ystäväni oli kokonaan poissa. Vielä näinkin monen vuoden jälkeen nousee pala kurkkuun heppaa muistellessa eikä se ikävä varmaan koskaan tulekaan täysin poistumaan. Eikä edes tarvitse.

Ensimmäisiä kertoja yhdessä vuonna 2005. <3

Viimeiset yhteiset kuvat 25.11.2007, vain neljä
päivää ennen lopetusta.


Taas valo viiltää taivaanrantaa
se päivän yöstä erottaa.
On tullut aika pois se antaa,
jota niin paljon rakastaa.
Sen järjellä me ymmärrämme,
kun toinen lähtee, toinen jää.
Vain pieni lapsi sisällämme,
ei sitä tahdo käsittää.

Hyvää matkaa, hyvää matkaa,
kulje kanssa enkelin.
Hyvää matkaa, hyvää matkaa,
sinua paljon rakastin.

-Petri Laaksonen

Blogihiljaisuus

Jotkut on jo saattaneet löytää tiensä mun toiseen blogiin, jossa on käynnissä vain mua itseäni käsittelevä projekti. Oon keskittyny siihen projektiin niin täysillä, että Koirablogi-parka on jäänyt ihan unholaan.

Koiria ei kuitenkaan ole unohdettu. On temppuiltu, opeteltu ja lenkkeilty. Ja melko suurella varmuudella uskaltaisin luvata, että lauantaina saadaan uusia vauhdikkaita kuviakin. Kaukon missiona on ollut rauhallisuus ja pitkäjänteisyys. Nenäkosketuksen keston piteneminen, pannukakkuna makaamisen tarjoamista joka väliin pitkillä ajoilla ja rauhallisemman toiminnan vahvistaminen. Kaukolla kun jokseenkin helposti alkaa lipsumaan kiroilun puolelle niin välillä tätä rauhallisempaakin puolta. Vaikeaa, hyvin vaikeaa.

Bea on tehnyt vanhoja tuttuja juttuja ja sen maahanmenosta on tullut melko mainittava. Se mäjähtää maihin mistä vauhdista tahansa ja tekee sen suurella pätevyydellä. Sen lisäksi Bea on jatkanut valjaisiin siedätystä ja etenee siinä projektissa hiljalleen. Nyt se on pystynyt joka kerta juoksemaan ja jopa tuomaan lelua. Kaikkea uutta siis saavutettu.

Tuksu on vaan Tuksu. Se pihtaa juoksujaan edelleen, mutta kutina masussa ja punotus tassuissa on palannut taas kerran hiljalleen, joten uskaltaisin veikata kohta jotain tapahtuvan. Pääsis sitten suunnittelemaan sen sterkkauksen ajankohtaa. Tuksu on myös tehnyt omia lempparitemppujaan ahkerasti ja ultimaattisin palkka on Novalta saadut kuivatut kanafileet. Tuksu menis niiden eteen vaikka perä edellä kuuhun! Sillä meinaa silmät tippua päästä innostuksesta, kun kaivelen herkkuja pussista.

Noin muuten Birre on ihan ollu hyvällä tuulella. Hepuloi ulkona ja painii Kaukon kanssa. Räksyttää ilosesti innostuessaan ja kotona kaipaa peiton alle lämpimään. PerusTuksua siis. 

Viikonloppuna olisi siis pitkästä aikaa kuvia tiedossa!

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Laiska aamu


Tässä taloudessa onneksi kukaan ei syyllistä laiskuudesta. Bea makaa jalkojen päällä, Birre toisessa kainalossa ja Kauko toisessa kainalossa. Vaikka laiskottaa, niin ei tällä kokoonpanolla voi huonotuulisena herätä. Maailman parhaat laiskottelukaverit. <3

maanantai 18. marraskuuta 2013

Kuinka koiraihminen olet? -testi

Tämän testin on luonut Koirablogin ylläpitäjä ja se on Koirablogin omaisuutta. Testin luotettavuus on taattu vuosien tutkimustyöllä, johon on osallistunut tuhansia koiraihmisiä koirineen. Kysymykset liittyvät koiriin kaikilla mahdollisilla tavoilla ja vastausvaihtoehtoja jokaiseen kysymykseen on kolme: A, B ja C. Vastausten pohjalta analysoidaan tarkasti tulos.

1. Kuinka monta koiraa omistat?

  • A. 0-1
  • B. 2
  • C. Olen lopettanut laskemisen...

2. Miten vietät vapaa-aikasi?

  • A. Ystävien kanssa, kuntosalilla, hyvien elokuvien parissa.
  • B. Ystävien kanssa, kuntosalilla, koiran/koirien kanssa lenkkeillen.
  • C. Koirien kanssa metsässä/pellolla/missävaan missä on tilaa! Ja tietysti treeneissä.

3. Kuinka paljon aamupalassasi on koirankarvoja?

  • A. Ei yhtään tai korkeintaan yksi, jonka saa helposti nyppäistyä pois.
  • B. Muutamia, eivät haittaa syömistä.
  • C. Ei häiritsevästi. Toisinaan saattaa jopa erottaa juustoviipaleen karvojen seasta!

4. Miten käytät palkan?

  • A. Laskuihin, vuokraan, ruokaostoksiin, vaatteisiin ja elokuviin.
  • B. Laskuihin, vuokraan, ruokaostoksiin, vaatteisiin ja toisinaan ostan koiralle/koirille jotain mukavaa.
  • C. Riippuu koirasta, vanhimman kanssa patukka kainalossa ja nuorimmalla toimii namialusta - eikun siis aa! Oli kyse rahasta! No siis, jos koirien uusien petien, kuppien, hihnojen, valjaiden, patukoiden, kapuloiden ja muun kuukausittain uusittavan jälkeen jää rahaa, niin maksan vuokran ja syön itse euron makaronipusseja loppukuun. Tarpeen vaatiessa makaronit voi jättää väliin.

5. Kuinka paljon käytät aikaa ja rahaa koiran/koirien ruokintaan?

  • A. Omien ruokaostosten yhteydessä ostan pussin Pedigreetä ja täytän kupin kerran päivässä.
  • B. Eläintarvikeliikkeen myyjän suosittelema kuivaruokamerkki, sisältää lihaa yli 40%.
  • C. Itse valittu kuivaruokamerkki (eläintarvikeliikkeen myyjä oli epäpätevä, samoin eläinlääkäri), sisältää lihaa ihan minimissään 65%, viljaton, maissiton, ei lisäaineita, ei säilöntäaineita. Lisäksi tasasesti vaihdellen sian, naudan, kalkkunan, broilerin, hevosen, poron, lampaan ja peuran jauhelihaa sekä tietysti oikeita raakoja luita hampaiden hyvinvoinnin takaamiseksi. Lisäksi kuudesta eri purkista lisäravinteita kunkin meneillään olevan treenikauden mukaan. Ruokavalio kirjattu ylös päiväkirjaan ja sitä analysoidaan tarkasti kuukauden välein, jotta voidaan tehdä tarpeelliset muutokset.

6. Koira hyppii sinua vasten, sinä...

  • A. Yrität väistää ja harmittelet vaaleiden housujesi likaantumista.
  • B. Toppuuttelet innokasta kaveria ja rapsuttelet koiraa hyväntuulisesti. Vaivihkaa pyyhkäiset liat vaatteiltasi, mutta eipä tuo nyt niin iso juttu ole. Omatkin koirasi joskus saattavat innoissaan hypellä vasten.
  • C. Otat suurella ilolla kaverin vastaan. Kuraiset tassunjäljet ja kuolavanat eivät millään tavalla erotu arkivaatteistasi, tuskin muistat housujesi alkuperäistä väriäkään enää. 

7. Mitä tarkoittaa vapaapäivä?

  • A. Nukkumista pitkään, pieni kävelylenkki koiran kanssa, kodin siivousta ja loppuilta ystävien seurassa.
  • B. Nukkumista pitkään, vähän pidempi kävelylenkki koiran kanssa, ehkä jopa ihan metsässä tai käydään vaikka koirapuistossa. Ehkäpä opetan koiralle jonkun uuden tempun tänään?
  • C. Herätyskello soi 4.15. Ensimmäisen koiran kanssa hakumettään, sitten TOKO-kentälle seuraavan koiran kanssa ottamaan parin tunnin treenit, sitten pikaisesti käydään voittamassa yhdet epäviralliset agilitykisat (ihan vaan harjotusmielessä), kaasu pohjassa porukalla tekemään peltojälkeä, loppuilta suunnitellaan seuraavia treenejä. Väsyttää, nälättää ja ehkä vähän vituttaakin, koska siellä agikisoissa koira teki putkelta muurille vähän huonon tien, koska ohjasin huonosti. Menetän tämän vuoksi yöunet. Ruikutan asiasta puhelimessa, chatissa ja vähän blogissakin.

8. Kuinka monta vaatekertaa juhlavaatteita omistat?

  • A. Koko vaatekaapillisen! Niiden lisäksi muutamia arkivaatteita, lenkkivaatteet ja pilatekseen sopivat trikoot.
  • B. Muutaman. Lähinnä perus arkivaatteita ja lenkkeilyyn sopivia urheiluvarusteita.
  • C. En tiedä, en käy juhlissa, joten en tiedä mitä kaapin perukoilta löytyy. Kisoissa pärjää samoilla vaatteilla niin suorituksen aikana kuin palkintojenjaossakin. Ja viime kisoissa muuten kävi tietkö silleen, että...

9. Mitä muut tietävät koirastasi/koiristasi?

  • A. Ystäväni tietävät koirani nimen, se riittää.
  • B. Ystävät ja tutut tietävät nimen ja rodun. Jotkut muistavat ehkä jopa iänkin. Kertoilen toisinaan heille koirani kuulumisia ja kerron sen hauskoista tempauksista.
  • C. Kaiken. Ihan kaiken. 

10. Koirasi tuijottaa, kun syöt rahkaa, mitä teet?

  • A. Syön rahkani loppuun.
  • B. Syön rahkani loppuun ja annan tyhjän purkin koiralle nuoltavaksi.
  • C. Syötän joka toisen lusikallisen vuorotellen koiralle ja sitten itselleni. Samalla lusikalla.

TULOKSET:

Eniten A-vastauksia:

Onneksi olkoon, aivotoimintasi on likimain normaalia. Koira on sinulle lähinnä kuin kaunis koriste-esine. Luultavasti suosit pieniä ja helppoja, mahdollisesti turkkirotuja, jotta saat toteuttaa etäistä hoivaviettiäsi harjailemalla koirasi turkkia. Harkitset kissojen hiekkalaatikon ostamista kylpyhuoneeseesi, jotta voit välttää koiran kanssa ulkoilun esimerkiksi sateisella säällä, te kumpikin kun inhoatte sitä tasapuolisesti. Kotiintulostasi ilahtunut koirasi saa osakseen paijailua sylissä ja namipaloja herkkukorista. Ulkona koirasi on kuriton ja räksyttävä pikkuhirviö, mutta näet vain oman pikku kultamussukkasi. Ystäväsi eivät pidä sohvalta heille murisevasta pikkuperkeleestä. Peset koiran joka ulkoilun jälkeen, muuten valkoinen sohvasi likaantuu.

Eniten B-vastauksia:

Ole varovainen, olet melkein vaaravyöhykkeellä. Sinulla on kuitenkin vielä muutakin elämää kuin koirat ja osaat puhua ihmisten kanssa muustakin, kuin vain koirista. Koirasi on mahdollisesti joku keskikokoinen ja helpoksi mielletyn rodun edustaja, kuten tolleri. Vietät koirasi kanssa melko paljon aikaa ja olet opettanut sille joitain temppuja ja se osaa esimerkiksi kävellä hihnassa vetämättä. Olette mahdollisesti käyneet yhdessä jonkun kurssin ja muut koiria omistavat tuttavasi kadehtivat hyvin käyttäytyvää koiraasi. 

Eniten C-vastauksia:

Oi voi. Omistat jo niin monta koiraa, että sekoilet jatkuvasti niiden nimissä. Siksi olet keksinyt kaikille yhteisen luoksetulokäskyn, koska muuten niiden kutsuminen luo kestäisi aivan liian kauan. Kaikki ulkoileminen ja ylipäänsä ovesta ulos lähteminen ilman edes yhtä koiraa ja treeniliiviä on aivan ajanhukkaa. Olet tehnyt koirien omistamisesta ja niiden kanssa tekemisestä käsittämätöntä ydinfysiikkaa, jota ymmärtävät ainoastaan aivan yhtä sekaisin olevat treenikaverisi (opetat itse muuten seuruun paljon paremmin kuin kukaan heistä). Tiedät mitä tarkoittavat sheippaus, 2x2, 2on2off, pakote, takapalkka ja tunnari. Ei-koiraihmiset ovat kaikonneet elämästäsi aikoja sitten, etkä ole itseasiassa edes huomannut sitä. Koirasi ovat arjessa joskus ehkä hieman kurittomia, mutta hei, ainakin ne toimii helvetin hyvin treenikentällä!

lauantai 16. marraskuuta 2013

Kauko 9kk


Aktiivinen lauantai ja liikaa kuvia

Tänään on ollut jännä päivä, etenkin Kaukolla. Vietettiin melkein parisen tuntia Tammiston Murressa. Kauko oli oma huonotapainen itsensä ja kiipeili ihmisiä vasten ja taisi se vähän pöydälläkin kiipeillä. Paljon maisteltiin nameja samalla kun pitkään ja hartaasti suunniteltiin ostoksia.

Ensimmäisenä ostoslistalle valikoitui Kong Bounzer -lelu. Kauko sai sen heti koekäyttöön ja se oli suurensuuri menestys! Sormet sai tunkea aivoihin asti korvien kautta, niin korvia huumaava meteli lähti räyhäkkäästi Bounzerilla leikkivästä Kaukosta. Se puri ja raivosi ja huusi kurkku suorana. Eli ihan perus Kaukoa. 

Sen lisäksi ostettiin ihania tuoreita possun kylkirustoja ja nameiksi 5kg:n pussi Natural Menuja. Jos pärjäis taas hetken aikaa namirintamalla. Muuten tota koiranruokaa tän talouden pakastimissa onkin vaikka vähän muillekin jakaa...

Murressa vierailun jälkeen käytiin hakemassa tytöt kyytiin ja suunnattiin pellolle. Bounzer lähti mukaan ja sitä riepoteltiin pitkin peltoa. Kuten kuvista voi huomata, niin suurimman osan ajasta se oli Kaukon hallussa, mutta välillä sitä revittiin kahden ja kolmenkin koiran voimin.

Samaan aikaan kauempana pellolla oli joku porukka ilmeisesti mettäkoirien kanssa harjottelemassa jotain. Ainakin pyssyn pamahduksia kaiku pitkin peltoa useita kertoja. Mun koirat ei pamauksista ollu moksiskaan, korkeintaan kattelivat vähän kiinnostuneina, että mikäs siellä paukkuu ja sitten jatkoivat omia touhujaan. 

Kauko on ihan hiiiiiiiirmu väsynyt. Sillä on ollu erittäin rankka lauantai ja se oikeutetusti on levittäytynyt pyyhkeiden päälle lämpimälle kylppärin lattialle ja ketarat ojossa lataa akkujansa. Oikein oikein hyvä lauantai. :)

Ja tuttuun tapaan kaikki kuvat peltoilusta löydätte TÄÄLTÄ.






Porokoiralla on kuulemma vaatimaton ravi...




Aurinko häikäsee!

Hoplaa!



Mieletön aarre.

Maailman söpöin pikkutyttö. <3

Hepuli!




Sika-nautaa, possun kylkirustoa, öljyä ja c-vitamiinia.

perjantai 15. marraskuuta 2013

Bea temppuilee


Hyvä koirahieroja?

Onko kellään suositella abaut inhimillisen matkan päästä Keravalta hyvää koirahierojaa? Tai jos haluaa vaikka olla suosittelematta jotain tiettyä, niin sekin käy ja jos ei halua parjata ketään julkisesti, niin voi laittaa vaikka sähköpostilla jonnan-@hotmail.com.

Mun kultapossut haluaa hierottavaksi ja mulla on valinnanvaikeus! Help!

lauantai 9. marraskuuta 2013

Talvisuunnitelmia

On alettu jo vähän odottamaan talvea. Kaikille kolmelle koiralle on missio ja niiden toteutustapaakin on jo vähän hahmoteltu. Kysehän on siis noista vetojutuista.

Birren kanssa tavotellaan vauhtia ja revittelyn riemua ja erityisesti sen ylläpitoa. Eilen illalla ensimmäistä kertaa sitten viimetalven Birre sai yllensä ihka oikeat Titolta lainatut huskyvaljaat. Joustava liina tiukasti ranteen ympäri hirtettynä kävelin eteenpäin, Tuksu hiippaili oikeaan suuntaan ja sillon lens vinkupallo. Ja sillon myös läks Tuksu.

Tuksu viime talvena Pöyhösen ja Novan kanssa!
Se oli itseasiassa ihan vallan jopa uskottava. Birre pinko palkkansa perään ihan mainittavasti vetäen, että mun hätäpäissäni jalkaan vetämät läpsyttimet lenteli oikeelle ja vasemmalle. Aattelin vaan, että jos vähän mummoillaan. Mummolla oli eri suunnitelmat...

Vaikka jotkut prot sanoo, ettei pitäis käyttää jänistä, niin onneksi Birren kanssa ei ole niin tarkkaa. Näen ihan hyvin Birren jonkun kokeneemman kaverina vetämässä jonkun toisen valjakon vanavedessä. Hei se on Tuksu, pääasia että se vetää ja että sillä on kivaa. Siinä on Tuksun missio.

Bean haaste on vaativampi. Sehän halvaantuu valjaista ja ne on sen mielestä vastenmielisintä koko maailmassa. Joten Bean missio talvelle on oppia nauttimaan juoksemisesta valjaat päällä ja kaverin rinnalla. Edistymisen määrä voi muuttaa suunnitelmia, mutta toistaiseksi en edes haaveile liinan kiinnittämisestä valjaisiin tänä talvena. Ollaan tavotteessa, jos se noissa huskyvaljaissa (ne on pahimmat, koska koskevat sitä joka puolelta) pystyy juoksemaan kaverin vierellä ilosesti ja vauhdilla laukaten.

Huskyvaljaita Bea joutu eilen pitämään toista tuntia ihan kotioloissa. Ensimmäisen vartin se seiso paikallaan eikä tainnu liikkua muuta kuin silmät sinne ja tänne. Sitten se horju pitkin seiniä ja lopulta alko syömään luuta. Heittelin sille myös nameja pitkin lattiaa, että joutu liikkumaan valjaissa joka suuntaan ja kääntyilemään. Tein myös pienen esteen, jotta valjaat heilahtelivat selän päällä. Alkuun se oli KAMALAA!!! mutta aika äkkiä se meni ohi ja niiden kanssa hyppiminenkin oli ihan ok.

Ulkona vapauttelin Beaa namialustalle. Ensin se ravasi ihan kippurassa, mutta hiljalleen alko vapautumaan ja ravisteli useamman kerran selkeesti rentoutuneempana. Ja uskokaa tai älkää, mutta lopuksi se monen monta kertaa laukkas alustalle! Ei silleen ihan täysillä spurtaten, mutta laukkas kumminkin. Se oli jo ihan mieletön erävoitto. Nyt sillä on taas valjaat yllänsä. Laitoin valjaat sen kummempia kyselemättä ja heti perään menin pakastimesta kaivelemaan raakoja luita. Johan unohtu panikointi ja ahdistus ja ihan rennosti se tossa mussuttelee luuta.

Herra Nipsukin sai lainaan omat huskyvaljaat. Ensin se pukitteli valjaissa kuin villihevonen, mutta sitten äkkäsi vanhat ydinluut pöydän alta ja siihen unohtu se valjaiden kanssa rimpuilu. Sitten niitä riisuttiin ja laitettiin takasin päälle ja se oli Kaukon mielestä tosi jees. Tai siis se pukeminen oli sitä, että yritin tähtäillä niitä kaikkia remmejä ohi siitä avoinna louskuttavasta kidasta..

Ulkona Kaukokin teki pikkupätkiä liinassa välillä namialustalle ja välillä tyhjästä ilmaantuvalle lelulle. Ja on noissa metrin pitusissa jaloissa ja silakkavartalossa voimaa. Semmosia isoja hevosmaisia harppauksia voimalla vääntäen. Käsi ojossa koitin heilutella jalkojani tarpeeksi nopeesti, kun Nipsu otti ja lähti.

Talvella Nipsun on tarkotus ottaa lyhyitä vetopätkiä konkarikaverin kanssa. Kaukossa on kuitenkin vauhtia ja intoa, niin luultavasti se pysyy ystävämme Titon matkassa ihan kivasti. Sen näkee sitten, ainakin siinä on pätevä kaveri opettajaksi. Kaveripiirissä on tätä nykyä onneksi jos jonkinlaisia koiria ja yhteisillä retkillä löydetään varmasti sopivia pareja. Siihen asti Kaukkis kuitenkin harjottelee sitä, että valjaat päällä on sikakivaa ja saa mennä ja tehä ihan eniten täysillä.

Jos nyt ollaan ahkeria tänä talvena niin kuka tietää, ehkä sitten seuraavana talvena mulla voi olla jo ihan omista koirista kasattu valjakko! Suunnitelmia on jo, ei puutu kuin talvi!

perjantai 8. marraskuuta 2013

Respect

Annoin koirille äsken kalkkunan kaulat ja jossain vaiheessa jymähdin tiukasti seuraamaan niiden touhuja. Ihminen voi tuskin koskaan oppia näkemään kaikkia koirien hiuksenhienoja eleitä, mutta näen niitä nyt jo paljon enemmän kuin vuosia sitten.

Bea söi oman kalkkunan kaulansa ensin. Se meni portille pällistelemään Kaukon syömisiä ja vain ihan pienellä vilkaisulla Kauko sai Bean kääntymään pois. Ihan pieni vilaus vaan, että hei tää on muuten mun ja Beahan tietysti kilttinä tyttönä väisti.

Sitten omansa sai syötyä Birre. Se oli toisen portin takana ja ihan omin avuin avasi portin (huoh...) ja tallusteli Kaukon portin taakse pällistelemään. Kauko jauhoi suussaan isoa palasta, pysäytti pureskelun puoleksi sekunniksi ja silloin Birre kääntyi pois. Ei se vaadi sen enempää.

Ruokakupeista syötäessä aletaan aina päivystämään toisten kuppeja tyhjäksi ja putipuhtaaksi nuoltavaksi. Mutta odotetaan silleen sivistyneesti. Voidaan istua aika lähelläkin, mutta ei tungeta ja ängetä. Ja jos syöjä kokee kaverin olevan liian lähellä niin pysähtymisellä saa toisen ottamaan etäisyyttä.

Tästä kaikesta antaisin kunnian aikalailla melkein kokonaan Birrelle. Se on niin Bealle kuin Kaukollekin pentuaikana opettanut erittäin selvästi, ettei toisten kupeille tulla. Se ei ole satuttanut pentua, mutta kiroillut sen verran uskottavasti, että pienen sydärin partaalla on käyty. Ja se on pysynyt aika hyvin muistissa.

Toki mäkin olen toisinaan joutunut tunkemaan lusikkaani siihen soppaan ja vähän muistuttelemaan, että mikä on ok ja mikä ei, jos kaveri on ollu liian lepsulla tuulella. Mutta pääasiassa näissä asioissa voin olla maailman onnellisin tästä koirien välillä vallitsevasta kunnioituksesta.

Just tällä viikolla yhtenä iltana annoin kaikille raa'at ydinluut ja niitä mussutettiin sulassa sovussa kosketusetäisyydellä kaverista. Kun suurimmat herkut oli raavittu päältä niin muutamaan otteeseen luut vaihtoivat omistajaa ja taas takaisin. Ei rutinaa, pälyilyä tai muutakaan sekoilua. On täällä siis ainakin jotkut palaset kohdallaan. <3

lauantai 2. marraskuuta 2013

Kuvia!!


Rouva Porokoirakin oli tänään vallan sporttisella tuulella. Se rallaili ja riehu ja haukkua räksytteli iloisesti.



Kauko näyttää niin pieneltä. Senkin huonoryhtinen nuorimies..


Ei tajuttu ottaa mitään leluja mukaan, niin oli tyytyminen keppeihin..

Kauko söi mutaa. Nam!




Bea teki kurre-temppua korkean kannon päällä. Tasapaino ja rohkeus on
kehittyny huimasti!

Mussukat. <3

Nähtiin taas heppakin matkalla. Tässä Kauko on ensin vähän sitä mieltä, että toi saattaa kyllä olla aika kauhee! Sen takia
pidän sitä pannasta, ettei se pääse suotta livahtamaan paikalta.

Mutta lopulta Kaukkis olikin sitä mieltä, ettei tää ihan niin pelottava sit oikeestaan ookaan!
Pelto tuli myllättyä ja multaa syötyä. Loiskittiin ojissa ja rymyttiin risukoissa. Juuri ennen autoa bongattiin matkalta tuttu Väiski-heppa, joka viimeksi oli Kaukon mielestä kuolettavan hirveä. Nyt Kauko itse ensin marssi hepan luo, kunnes muisti sen olevan kamala. Pitelin ensin vähän pannasta kiinni, ettei Kauko suotta lähe lietsomaan orastavaa jännitystä pakoilemalla ja aika äkkiä se jännäily unohtu eikä se heppa kyllä oikeestaan ollukaan niin kauhee. Loput kuvat TÄÄLLÄ!

Kauko 8,5kk



Niin se vaan miehistyy hiljalleen. Hilpeä nipsumaisuus häviää hiljalleen, mutta on se edelleen mamman oma pikku Nipsu vaan. <3