torstai 16. tammikuuta 2014

Duunari-Tuksu

Moni muukin jo lienee huomannut, että ulkona on talvi. Reilusti pakkasta ja hentonen kerros lunta. Mähän ottaisin mielelläni vaikka kaks metriä sitä lunta, mutta olen kiitollinen tästäkin vähästä. Ulkona on heti niin paljon valosampaa ja mikä ihaninta - kuivaa!

Ollaankin melkein joka ilta käyty koko perheen voimin ulkoilemassa kun pystyy hyvin myöhään illallakin mennä metsään, kun lumi tuo valoa. Sen lisäksi kirkkaalta pakkastaivaalta hohtanut kuu on tuonut lisävalaistuksen. Sininen, kirkas ja punainen valopallo kirmaa kilpaa puiden välissä, kaivelee ojista jäänpalasia ja oma mieli lepää koirien riemua katsellessa.

Birre on ollu jo jonkin aikaa mulla mukana töissä joka päivä. Ne on semmosia etuoikeuksia, joita suodaan vaan koirille joihin on luottoa. Voi luottaa koiran nukkumaan sinne työpöydän alle ja olla varma siitä, ettei se pureskele johtoja tai edes vahingossa riko mitään muutakaan. Mitä nyt joskus kuuluu jotain puksutusta. Nuoriso ei nauti tämmöstä luottamusta. Ne pääsee joskus harvoin mukaan jolloin on aikaa vahtia niitä liki koko ajan. Vaikka kyllä Beakin aika kiltti on.

Mutta tää on ollu semmosta Rouva Porokoiran ja mun omaa aikaa. Ruokatunnilla käydään ihan kahdestaan pikkuisella kävelyllä auringonpaisteesta nauttien ja lumen narskumista kuunnellen. Birre rakastaa sitä, se temppuilee ja sinkoilee, haukkuu mulle pylly pystyssä ja jahtaa mua kun kauhusta kiljuen juoksen sitä karkuun. Se rakastaa, kun ei ole nuorisoa sekoilemassa ja saa olla ihan vaan kahdestaan.

Huomenna mulla on vapaapäivä. Muistikortti on tyhjennetty ja akku latauksessa, kamera on siis laitettu täyteen toimintavalmiuteen. Uskallan toivoa ja odottaa auringonpaistetta ja sitten voin luvata, että kamera laulaa, kovaa ja korkeelta. :)

Kauko sai Novalta tämmösen hienon
pannan! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti