Tuli nyt lienee selväksi, että Possu on hyvin hyvin tärkeä. Sattuipa nyt kuitenkin niin, että Possu osoittautui itsetuhoiseksi yksilöksi. Eräänä päivänä normaalisti talteen korjattu Possu olikin unohtunut lattialle ja sen masennustila oli eskaloitunut hallitsemattomiin mittasuhteisiin. Niinpä siinä Kaukon ja Bean nukkuessa ihan kaikessa rauhassa Possu otti ja räjähti. Tosta noin vaan, ihan itsestään.
Ymmärrettävästi järkytys oli kaikille suuri ja etenkin Rouvashenkilö kyllä kaikkea muuta paitsi arvosti tämmöistä holtitonta räjähtelyä. Onneksi nyt koirat selvisivät tästä kamalasta välikohtauksesta hengissä, vaikka kaikki ainekset totaaliseen katastrofiin olivat käsillä. Yhdessä tuumin keräsimme Possun maalliset jäänteet ja loppusijoitimme ne muovikassissa roskikseen. Hei hei, Possu, olit rakas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti