sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Vauhdin hurmaa pyöräilyn merkeissä!

Rouva Porokoira jätettiin tänään kotiin mussuttelemaan herkkuja ja nuorison kanssa suunnattiin ihan kolmestaan metsään pyörän kera. Vauhti pidettiin melko kovana aina hyytymispisteeseen asti, siitä vielä kannustin puristamaan pikkusen lisää, himmailtiin, pidettiin taukoa, jatkettiin taas kovaa ja lopulta spurtattiin pitkällä suoralla vihoviimesetkin jaksamisen rippeet lihaksista. Tai siis, koirat teki tän kaiken, mä vaan fillaroin.

On ihanaa sahailla pitkin metsää vuoroin hiekkatietä ja vuoroin pehmeämmällä metsäpohjalla. Matkalta löytyy myös ojia ja ihmeellisiä kuoppia keskeltä metsää, joissa on vettä. Sekä Kauko että Bea hakeutuvat loistavasti juomaan näihin paikkoihin tai vauhdissa juoksevat niistä läpi ja saavat ainakin sitä varmasti hyvin paljon kaivattua viilennystä raskaaseen suoritukseen.

Lopuksi oli taas ilo katsella rennosti hännät alhaalla isolla liikkeellä ravaavia koiria. Vaikka aika viime metreille asti Kauko jaksoikin vielä sinkoilla ja sekoilla omiaan, mutta saatiin se haluttu "väsynyt ravi" sieltä myös esiin. Siihen rauhaan tuli tosin hetkellinen katko, kun saatiin koko porukka ihan tolkuton slaagi, kun pusikosta juuri koirien kohdalta pinkaisi  tien yli kettu. En välttämättä edes paljoa valehtele, jos väitän sen hännän osuneen Beaa naamaan, niin hiton läheltä se meni!

Vähän vaistomaisesti ärjäsin aika voimakkaan "anna olla!" -käskyn, mutta muuten jatkoin vaan polkemista. Molemmat katteli hännät korkeammalla puiden lomaan pinkoneen ketun suuntaan, mutta liike pysyi koko ajan eteenpäin ja aika pian koko kettu unohdettiin. Ei siitä siis sen suurempaa draamaa.

Rouvashenkilö oli kotona ihan hyväntuulisena eikä oletettavasti ottanut lainkaan itseensä moista hylkäämistä - on olemassa mahdollisuus, että se aavisti tiedossa olevan liikunta-aktiviteetin laadun ja oli vain iloinen luvasta jäädä kotiin. ;) Söin ensin itse iltapalaa ja vasta sitten koirat saivat omansa, kun olivat tasaantuneet lenkin jäljiltä. Nyt mulla on taas tyytyväisiä koiria ja sekös tekee onnelliseksi. <3




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti